| The TWA terminal at John F. Kennedy Airport was designed
to express movement and transition. Its designer, architect Eero Saarinen
aimed at creating dynamic space, a dramatic environment with associations
to the excitement of travel.
The structure consists of four interacting vaulted
domes supported on four Y-shaped columns. Together, the domes form
a vast, umbella-like shell curving over the passenger areas, fifty
feet high and 315 feet long. In spite of being made of concrete, the
construction gives a sense of lightness and airiness. This results
from the consistent use of upward-soaring curves in the vaults and
columns and also from the bands of skylights at the juctures of the
vaults. Seen from a distance, the curves of the vault structure take
the shape of a bird extending its wings.
The building and all its spaces and elements, make up
a total environment where every detail belongs to the same family of
forms, consistently repeated in passenger counters, information boards,
railings etc. It is one instance of Saarinen's idea of the necessity
of extending architecture to the total of physical surroundings and to
design every object taking into account the way it relates to its neighbouring
objects, small and large. |
|
|
| John F. Kennedyn lentokentällä sijaitsevan
TWA:n terminaalin muotoilussa pyrittiin ilmentämään liikettä ja
muutosta. Terminaalin suunnittelija, arkkitehti Eero Saarinen halusi
luoda dynaamisen tilan, dramaattisen ympäristön, joka sisältää viittauksia
matkustamisen kiihkoon.
Rakenne muodostuu neljästä toisiinsa
yhteydessä olevasta kaarikupolista, jotka tukeutuvat neljään
y-kirjaimen muotoiseen pilariin. Yhdessä kupolit muodostavat laajan
sateenvarjomaisen kannen, joka kaareutuu matkustajatilojen ylle viidentoista
metrin korkuisena ja lähes sadan metrin pituisena. Vaikka rakenteen
materaalina on betoni, se tekee kevyen ja ilmavan vaikutelman. Tämä johtuu
siitä, että holveissa ja pilareissa on johdonmukaisesti käytetty
korkeuksia tavoittelevia, kaarevia linjoja, samoin kattoikkunoiden
rivistöistä holvien liittymäkohdissa. Kaukaa katsottuna
holvirakenteen kaarteet tuovat mieleen linnun, joka on levittänyt
siipensä.
Rakennus ja sen kaikki tilat ja elementit muodostavat
totaalisen ympäristön, jossa jokainen yksityiskohta kuuluu
samaan muotoperheeseen ja jossa nämä samansukuiset muodot toistuvat
uskollisesti asiakastiskeissä, informaatiotauluissa, kaiteissa jne.
Kyseessä on yksi toteutuma Saarisen ideasta, jonka mukaan arkkitehtuurin
tulee ulottua kattamaan koko fyysinen ympäristö ja jokaisen
esineen muotoilussa tulee ottaa huomioon, miten se suhteutuu muihin sen
ympärillä oleviin esineisiin, niin pieniin kuin suuriinkin. |
|
